Maisemapaikka kertoo havainnoista ja muutoksista neljässä eri maisemakohteessa, jotka sijaitsevat Keuruulla, Kuhmoisissa, Laukaassa ja Viitasaarella. Maisemapaikoiksi valittiin kolmen eri kultakauden taiteilijan maalauskohteet sekä kalliomaalausalue. Maalauksia ja nykymaisemasta elo- ja syyskuussa 2010 otettuja kuvia vertailemalla sekä tutkimustietoon tutustumalla on mahdollisuus tulkita:
- paikan historiaa
- kulttuurisia merkityksiä
- maisemassa ja luonnossa tapahtuneita muutoksia
- taiteilijan maalaaman maiseman ja luonnonmaiseman välistä suhdetta
Maalauksissa maisemaksi tallentuu tietty näkymä. Taitelija rajaa elementtejä kuva-alueen ulkopuolelle. Hän tulkitsee maisemaa oman aikansa ja taiteen tradition näkökulmasta sekä omista lähtökohdistaan. Vastaavasti katsoja tulkitsee taitelijan teosta omien kokemustensa ja tietonsa perusteella.
Esimerkeiksi valitut kohteet toimivat ankkureina kyseiseen paikkaan ja sen kulttuurisiin kerrostumiin. Valintakriteerinä olivat paikkojen maakunnallinen ja valtakunnallinen merkittävyys. Maalausten maisemien osalta tarkastelun aikajänne on noin sata vuotta, kun taas Saraakallion kalliomaalausalueen iäksi on arveltu 3 500–7 000 vuotta.
Keskisuomalaiset maisemapaikat ovat:
- Keuruun Huhkojärven (ent. Jamajärvi) rannalla maisema, joka näkyy Akseli Gallen-Kallelan Kullervon kirous -maalauksessa (1897–1899).
- Viitasaaren Kymönkoskella suvanto, jonka Wilho Sjöström tallensi Pilvinen päivä – maalaukseensa (1902).
- Kuhmoisten Kivikoskella koskimaisema, jonka Pekka Halonen maalasi Kesäurheilua-teokseensa 1922.
- Laukaan Saraakallion kaksi kalliomaalausaluetta.